Siirry sisältöön

Miten putoavista palloista rakentuu kellokäyrä?

Pudota palloja tappirivien läpi ja katso, kuinka kasa kasvaa normaalijakauman kellomuotoon.

Galtonin lauta

Keskeiset arvot taulukkona
LokeroPallotOdotettu
100,1
210,9
384,8
41016,1
53236,3
66658
77567,7
85258
93636,3
101616,1
1144,8
1200,9
1300,1

Tulos

Pudotetut pallot tähän mennessä: 300 Keskimääräinen lokero on 6,97; teorian mukaan 7. Täytetyin lokero, numero 7, sisältää 25 % palloista (teoria: lokero 7, 23 %).
Lauta

%

Pudota palloja tappirivien läpi ja katso, kuinka kasa kasvaa normaalijakauman kellomuotoon.

Lauta täyttää näytön: pudota palloja käynnistämällä, yksi kerrallaan askeleella, nopeammin tai hitaammin, ja lähennä kasaan.

Käyttöohje

  1. Valitse, kuinka monen tappirivin läpi pallot putoavat ja kuinka todennäköisesti kukin pallo pomppaa oikealle. 50 prosenttia on tasapuolinen lauta.
  2. Paina laudan Käynnistä-painiketta pudottaaksesi lisää palloja tai Askel-painiketta pudottaaksesi yhden kerrallaan, ja katso pylväiden kasvavan. Katkoviivainen käyrä näyttää, montako palloa teoria odottaa kuhunkin lokeroon.
  3. Vertaa näkemääsi keskiarvoa ja hajontaa odotettuihin. Muuta ensimmäisen ajon kokoa nähdäksesi, miten muoto vakiintuu.

Näin se toimii

Jokaisessa tapissa pallo pomppaa vasemmalle tai oikealle, tasapuolisella laudalla suunnilleen yhtä todennäköisesti kumpaankin suuntaan. Viimeisen rivin jälkeen sen paikka riippuu vain siitä, montako kertaa se meni oikealle. Moni eri reitti johtaa keskimmäisiin lokeroihin ja vain yksi reitti kumpaankin reunaan, joten keskikohta täyttyy eniten. Kasasta tulee kello.

Oikealle menojen määrä on binomiluku: kun rivejä on n ja oikealle menon todennäköisyys p, todennäköisyys täsmälleen k oikealle menolle on C(n, k) p^k (1 − p)^(n − k). Sen keskiarvo on n·p ja hajonta √(n·p·(1 − p)). Kun rivejä on 12 ja p = 0,5, keskiarvo on 6 oikealle menoa ja hajonta 1,73 lokeroa. Kun n kasvaa, palkit seuraavat normaalikäyrää tarkemmin (keskeinen raja-arvolause). Vinouma, kuten 80 prosenttia, siirtää ja kaventaa kasaa.

Francis Galton rakensi laudan 1870-luvulla osoittaakseen, kuinka monet pienet satunnaiset työnnöt summautuvat kellokäyräksi. Muutamalla sadalla pallolla kasa on epätasainen: sattuma heiluttaa jokaista palkkia ylös ja alas, joten se ei koskaan vastaa käyrää täsmälleen.

Laskentatapa

Ulkopuolista tietoa ei käytetä: työkalu käyttää vain sitä, mitä syötät, ja toimii selaimessasi.

Lähteet ja menetelmät

Usein kysyttyä

Miksi Galtonin lauta tekee kellokäyrän?

Jokaisen pallon lopullinen paikka on monen pienen vasemmalle ja oikealle pompun summa. Monen pienen riippumattoman satunnaisaskeleen summat kasautuvat kellomuotoon.

Miksi kasani ei ole täysin symmetrinen?

Pallot ovat satunnaisia. Muutamalla sadalla pallolla kukin palkki vaihtelee muutaman pallon verran. Enemmän palloja tuo muodon lähemmäs teoriaa.

Mitä tapahtuu, kun vinouma ei ole 50 prosenttia?

Kasa siirtyy suositumman puolen suuntaan ja kapenee ja vinoutuu. Keskiarvo siirtyy arvoon rivit kertaa oikealle menon todennäköisyys.

Kuinka monella rivillä saa hyvän normaalikäyrän?

Enemmän rivejä antaa tasaisemman, lähemmän käyrän. Noin kymmenellä rivillä palkit seuraavat käyrää jo hyvin tasapuolisella laudalla.

Onko ensimmäinen ajo joka kerta sama?

On. Ensimmäinen ajo on kiinteä, jotta jaettu linkki näyttää saman kasan. Lisäpallojen pudottaminen lisää uusia satunnaisia.

Lisää kategoriasta Matematiikka ja luvut

Kaikki 63 työkalua kategoriassa Matematiikka ja luvut

Lähetä palautetta