Siirry sisältöön

Kuinka nopeasti ääni etenee tässä lämpötilassa?

Äänen nopeus ilmassa lämpötilan mukaan tai vedessä ja metalleissa sekä se, kuinka pitkälle ääni etenee muutamassa sekunnissa.

s

Äänen nopeus

343,2 m/s

Kuivassa ilmassa lämpötilassa 20 °C ääni etenee nopeudella 343,2 m/s, joten 3 sekuntia salaman jälkeen kuultu ukkonen on 1,03 km päässä.

Keskeiset arvot taulukkona
LämpötilaÄänen nopeus
−20 °C319 m/s
0 °C331,3 m/s
10 °C337,3 m/s
20 °C343,2 m/s
30 °C349 m/s
40 °C354,7 m/s
Myös
1 235,6 km/h
Matka 3 sekunnissa
1,03 km
Aika kilometriä kohti
2,91 s

Äänen nopeus ilmassa lämpötilan mukaan tai vedessä ja metalleissa sekä se, kuinka pitkälle ääni etenee muutamassa sekunnissa.

Käyttöohje

  1. Valitse ilma ja anna sen lämpötila tai vedä pistettä viivalla. Tai valitse vesi, metalli tai timantti.
  2. Anna sekuntien määrä näkemisen ja kuulemisen välillä, esimerkiksi salamasta ukkoseen, niin saat etäisyyden.
  3. Vaihda nopeuden yksikkö.

Äänen nopeus ilmassa lämpötilan mukaan

Ilman lämpötila (°C)Metriä sekunnissaKilometriä tunnissaSekuntia kilometrillä
−30312,61 1253,20
−10325,21 1713,08
0331,31 1933,02
10337,31 2142,96
20343,21 2362,91
303491 2572,87
40354,71 2772,82

Kuiva ilma, kaavasta c = √(γ × R × T). Kosteus lisää nopeutta enintään muutaman prosentin kymmenyksen.

Näin se toimii

Ääni on paineaalto, joka siirtyy molekyylistä toiseen. Kaasussa se etenee suunnilleen yhtä nopeasti kuin molekyylit itse liikkuvat, joten lämpimässä ilmassa ääni kulkee nopeammin kuin kylmässä. Nesteissä ja kiinteissä aineissa hiukkaset ovat tiukasti kytköksissä toisiinsa, ja ääni etenee paljon nopeammin: vedessä noin nelinkertaisella nopeudella ja timantissa jopa 35-kertaisella.

Kuivassa ilmassa nopeus on c = √(γ × R × T), missä γ = 1,4 (ilman lämpökapasiteettien suhde), R = 287,05 J/(kg·K) (ilman kaasuvakio) ja T lämpötila kelvineinä. Lämpötilassa 20 °C T = 293,15 K ja c = √(1,4 × 287,05 × 293,15) ≈ 343,2 m/s. Lämpötilassa 0 °C se on 331,3 m/s, eli noin 0,6 m/s vähemmän astetta kohti. Salama, joka näkyy 3 sekuntia ennen ukkosta, on 3 × 343 ≈ 1 km päässä.

Vakiot ovat kansainvälisen standardi-ilmakehän (ISO 2533) ja menetelmä on teoksessa OpenStax University Physics, osa 1, luku 17.2. Ilmankosteus nostaa nopeutta ilmassa korkeintaan muutaman kymmenesosaprosentin, eikä paine yksinään vaikuta siihen. Veden, metallien ja timantin arvot ovat tyypillisiä lukuja Wikipedian äänennopeusartikkelista. Todelliset näytteet vaihtelevat lämpötilan ja koostumuksen mukaan.

Esimerkkilasku

Ukkonen kuuluu 3 sekuntia salaman jälkeen 20 °C:n päivänä. Kuinka kaukana isku oli?

  1. Lämpötila kelvineinä: 293,15 K.
  2. Äänen nopeus ilmassa: c = √(1,4 × 287,05 × 293,15) = 343,2 m/s.
  3. Etäisyys: 343,2 m/s × 3 s = 1 030 m.

Noin 1 030 m:n päässä.

Usein kysyttyä

Montako sekuntia salaman ja jyrähdyksen välillä on kilometri tai maili?

Noin 3 sekuntia kilometriä ja 5 sekuntia mailia kohden. 20 °C:ssa ääni kulkee kilometrin 2,9 sekunnissa ja mailin 4,7 sekunnissa, 0 °C:ssa 3,0 ja 4,9 sekunnissa, joten nyrkkisääntö pätee säällä kuin säällä.

Pitääkö valon kulkuaika ottaa huomioon?

Ei. Valo kulkee kilometrin noin 3,3 miljoonasosasekunnissa, joten välähdys näkyy käytännössä heti ja koko viive on äänen.

Pitääkö kaiun matka puolittaa?

Pitää. Tulos on äänen kulkema kokonaismatka, joten samaa reittiä palaava kaiku kulkee heijastavalle pinnalle kaksinkertaisen matkan.

Voiko ääni edetä tyhjiössä?

Ei. Ääni tarvitsee väliaineen, joka välittää häiriön; tyhjiövaihtoehtoa ei ole.

Etenevätkö korkeammat äänet nopeammin kuin matalammat?

Tavallisessa ilmassa näillä oletuksilla ne etenevät samalla nopeudella. Niiden aallonpituudet sen sijaan eroavat.

Muuttaako lämpötilakenttä tulosta veden tai metallin kohdalla?

Ei. Lämpötila vaikuttaa vain kuivan ilman nopeuteen; muille väliaineille käytetään kiinteitä tyypillisiä arvoja.

Sisältääkö laskettu viive elektroniikkalaitteet?

Ei. Käsittely-, puskurointi- ja kaiutinviiveet eivät ole mukana; tulos mallintaa vain valitussa väliaineessa etenevää ääntä.

Lähetä palautetta