Siirry sisältöön

Miten kaksi aaltoa summautuu?

Laske kaksi siniaaltoa yhteen ja katso summaa: vahvistava ja heikentävä interferenssi sekä huojunta, kun taajuudet ovat lähellä toisiaan.

Hz

°

Hz

°

Keskeiset arvot taulukkona
AaltoAmplitudiTaajuusVaihe
Aalto 114 Hz0°
Aalto 20,85 Hz0°
Summa0,2–1,84,5 Hz—

Huojuntataajuus

1 Hz

Summa voimistuu arvoon 1,8 ja heikkenee arvoon 0,2 1 s välein.

Huojuntojen väli
1 s
Summan sävelkorkeus (keskitaajuus)
4,5 Hz
Kaava

|f₁ − f₂| = |4 Hz − 5 Hz|

Laske kaksi siniaaltoa yhteen ja katso summaa: vahvistava ja heikentävä interferenssi sekä huojunta, kun taajuudet ovat lähellä toisiaan.

Käyttöohje

  1. Aseta kahden aallon amplitudi, taajuus ja vaihe tai vedä niiden kahvoja: ensimmäinen huippu siirtää aaltoa sivuttain (vaihe), ja kolmas huippu säätää taajuuden ja korkeuden yhdellä vedolla.
  2. Anna molemmille aalloille sama taajuus nähdäksesi interferenssin: samassa vaiheessa ne vahvistavat toisiaan, puolen jakson päässä toisistaan ne kumoavat toisensa.
  3. Valitse lähellä toisiaan olevat taajuudet, kuten 4 ja 5 Hz, nähdäksesi huojunnan: summa voimistuu ja heikkenee taajuuksien erotuksen tahtiin.

Näin se toimii

Kun kaksi aaltoa kohtaa, tulos on jokaisella hetkellä yksinkertaisesti niiden summa: tätä sanotaan superpositioksi. Aalto on tässä y = A·sin(2πft + φ), jossa amplitudi A on sen korkeus, taajuus f on hertseinä (jaksoa sekunnissa) ja vaihe φ kertoo, mistä kohtaa jaksoa aalto alkaa.

Samalla taajuudella summa on taas yksi siniaalto, jonka amplitudi on √(A₁² + A₂² + 2A₁A₂·cos Δφ), missä Δφ on vaihe-ero. Samassa vaiheessa (Δφ = 0°) amplitudit summautuvat, mikä on vahvistavaa interferenssiä. Puolen jakson päässä toisistaan (180°) ne vähenevät toisistaan, mikä on heikentävää interferenssiä, ja yhtä suuret aallot kumoavat toisensa kokonaan. Melua vaimentavat kuulokkeet käyttävät täsmälleen tätä.

Kun taajuudet poikkeavat hieman toisistaan, aallot ajautuvat vuorotellen samaan ja eri vaiheeseen, joten summa voimistuu ja heikkenee. Tätä sanotaan huojunnaksi, ja sen taajuus on f₁ − f₂. Äänet 440 Hz ja 442 Hz huojuvat kaksi kertaa sekunnissa, minkä avulla muusikot virittävät soittimia korvakuulolta. Esimerkiksi 4 Hz ja 5 Hz amplitudeilla 1 ja 0,8 huojuvat kerran sekunnissa välillä 0,2–1,8. Lähde: OpenStax University Physics, osa 1, kohdat 16.5 ja 17.6.

Esimerkkilasku

Mitä tapahtuu, kun 4 Hz:n aalto ja 5 Hz:n aalto lasketaan yhteen?

  1. Huojuntataajuus: |4 − 5| = 1 Hz, joten ääni voimistuu kerran 1 s:n välein.
  2. Äänen korkeus on keskitaajuus, 4,5 Hz.
  3. Huippu vaihtelee arvojen 1 + 0,8 = 1,8 ja |1 − 0,8| = 0,2 välillä.

1 huojuntaa sekunnissa, amplitudi arvojen 0,2 ja 1,8 välillä.

Usein kysyttyä

Voinko päätellä pelkästä huojuntataajuudesta, kumpi sävel on korkealla?

Et. Huojuntataajuus kertoo taajuuseron suuruuden, ei suuntaa. Vertaa kahta taajuutta nähdäksesi, kumpi on korkeampi.

Muuttaako alkuvaiheen vaihtaminen huojuntataajuutta?

Ei. Eri taajuuksilla vaihe siirtää kohtia, joissa ääni on kova ja hiljainen. Huojuntataajuus riippuu silti taajuuserosta.

Voiko tällä näyttää seisovia aaltoja langalla?

Ei. Se näyttää summan yhdessä pisteessä ajan yli. Seisovan aallon kuvaan tarvitaan myös paikka langalla ja vastakkaisiin suuntiin kulkevat aallot.

Mikä on amplitudin yksikkö?

Mikä tahansa, esimerkiksi äänenpaineen pascalit, voltit tai vesisenttimetrit, kunhan molemmilla aalloilla on sama yksikkö.

Miksi heikentävä interferenssi jättää joskus aallon jäljelle?

Heikentävä interferenssi kuvaa vastakkaisia vaiheita, vaikka amplitudit eroaisivat. Suurempi aalto kumoutuu vain osittain ja jäljelle jää amplitudien erotus.

Lähetä palautetta