Siirry sisältöön

Miten valo muodostaa raitoja kahden raon taakse?

Muuta väriä, rakojen väliä ja leveyttä sekä varjostimen etäisyyttä ja katso, kuinka interferenssijuovat liikkuvat.

Kaksoisrakokoe

Keskeiset arvot taulukkona
SuureArvo
Aallonpituus550 nm (Vihreä)
Rakojen väli100 µm
Raon leveys20 µm
Varjostimen etäisyys1 m
Kirkkaiden juovien väli5,5 mm
Yksittäisen raon ensimmäinen tumma juova27,5 mm

Tulos

Kirkkaiden juovien välinen etäisyys: 5,5 mm Vihreä valo, aallonpituus 550 nm, tuottaa 9 kirkasta juovaa keskimaksimin sisälle.
Valo ja varjostin
nm

m

Raot
µm

µm

Muuta väriä, rakojen väliä ja leveyttä sekä varjostimen etäisyyttä ja katso, kuinka interferenssijuovat liikkuvat.

Interferenssijuovat hehkuvat nyt tummalla varjostimella, joka täyttää sivun, ja asetukset ovat sen alla olevassa paneelissa. Myös koko näytön tila.

Käyttöohje

  1. Aseta valon aallonpituus (vihreä on noin 550 nm), kahden raon väli, kunkin raon leveys ja etäisyys varjostimelle.
  2. Vedä ensimmäisen kirkkaan juovan kahvaa muuttaaksesi rakojen väliä: lähempänä toisiaan olevat raot levittävät juovat kauemmas toisistaan.
  3. Vedä katkoviivakäyrän ensimmäisen tumman juovan kahvaa muuttaaksesi raon leveyttä: kapeammat raot tekevät leveämmän, loivemman vaippakäyrän.

Näin se toimii

Valo käyttäytyy kuin aalto. Kahden kapean raon takana kummankin raon aallot menevät päällekkäin varjostimella. Missä aallonharja kohtaa aallonharjan, ne summautuvat ja muodostavat kirkkaan juovan; missä harja kohtaa aallonpohjan, ne kumoavat toisensa ja jättävät tumman. Thomas Young käytti tätä vuonna 1801 osoittaakseen, että valo on aaltoliikettä.

Kirkkaat juovat syntyvät kohtiin, joissa kahdesta raosta tulevat matkat eroavat kokonaisen aallonpituusmäärän verran, d·sin θ = mλ, missä d on rakojen väli ja λ aallonpituus. Pienillä kulmilla vierekkäiset juovat ovat Δy = λL/d päässä toisistaan L:n päässä olevalla varjostimella. Jokainen rako myös levittää valoa itse: yksittäisen raon vaippakäyrällä on ensimmäinen tumma juova kohdassa a·sin θ = λ, missä a on raon leveys, ja se himmentää juovia reunoja kohti.

Esimerkiksi 550 nm:n valo 100 µm:n päässä toisistaan olevissa raoissa ja 1 m:n päässä olevalla varjostimella antaa 5,5 mm välein olevat juovat. Punainen valo levittää juovat leveämmälle kuin sininen. Piirros olettaa ihanteelliset kapeat raot ja yhden värin. Lähde: OpenStax University Physics, osa 3, luvut 3.2 ja 4.2.

Esimerkkilasku

Millaiset juovat 550 nm:n valo tekee 100 µm:n päässä toisistaan olevilla raoilla 1 m:n päässä varjostimesta?

  1. Juovien väli: Δy = λL/d = 550 nm · 1 m / 100 µm.
  2. Se on 5,5 mm vierekkäisten kirkkaiden juovien välillä.
  3. Oletusarvojen raon leveydellä 9 kirkasta juovaa mahtuu keskimaksimin sisälle.

Kirkkaat juovat 5,5 mm välein.

Usein kysyttyä

Miksi suurempi rakojen väli tuo juovat lähemmäs toisiaan?

Juovien väli on λL/d, joten suurempi väli d antaa pienemmän juovien välin. Kaukana toisistaan olevat raot tekevät hienomman kuvion.

Mikä on katkoviivakäyrä?

Se on kuvio, jonka yksi rako tekee yksin, diffraktion vaippakäyrä. Kahden raon juovat elävät sen sisällä, joten niiden kirkkaus himmenee sen tummia juovia kohti.

Miksi jotkin kirkkaat juovat katoavat?

Kun kahden raon kirkas juova osuu yksittäisen raon tummaan juovaan, se katoaa. Näin tapahtuu, kun rakojen väli on kokonaisluku kertaa raon leveys.

Onko väliä, mitä väriä käytän?

On. Pidemmät aallonpituudet, kuten punainen, levittävät juovat kauemmas toisistaan kuin lyhyemmät, kuten sininen. Valkoinen valo tekee värillisiä juovia, jotka sekoittuvat keskuksesta poispäin.

Näyttääkö tämä, mitä tapahtuu yksittäisillä elektroneilla tai fotoneilla?

Kuvio on sama: yksittäiset hiukkaset saapuvat yksi kerrallaan mutta muodostavat samat juovat. Tämä työkalu piirtää intensiteetin, ei yksittäisiä saapumisia.

Lähetä palautetta