Siirry sisältöön

Miten kaasu painaa astiaansa?

Katso kaasumolekyylien pomppivan laatikossa, muuta lämpötilaa ja lukumäärää ja vertaa painetta ideaalikaasulakiin.

Kaasuhiukkaset laatikossa

Keskeiset arvot taulukkona
SuureArvo
Molekyylit150
Lämpötila300 K
Ideaalikaasulaki, P = NkT/A414 µN/m
Mitattu seinämätörmäyksistä—

Tulos

Kuinka voimakkaasti molekyylit painavat seinämiä: 414 µN/m Typpi, 300 K: molekyylit liikkuvat keskimäärin nopeudella 374 m/s ja useimmiten nopeudella 298 m/s.
Kaasu
K

Laatikko

Katso kaasumolekyylien pomppivan laatikossa, muuta lämpötilaa ja lukumäärää ja vertaa painetta ideaalikaasulakiin.

Laatikko täyttää näytön, ja käynnistys-, askel- ja nopeuspainikkeet ovat suoraan siinä. Lähennä molekyyleihin; nopeuskäyrällä on oma välilehtensä.

Käyttöohje

  1. Paina kuvan Käynnistä-painiketta ja katso molekyylien pomppivan laatikossa. Aseta lämpötila, kaasu, molekyylien määrä ja laatikon leveys kuvan alla olevassa paneelissa.
  2. Vedä laatikon oikeaa seinää puristaaksesi kaasua tai vedä nopeuskäyrän huippua muuttaaksesi lämpötilaa.
  3. Vertaa seinämätörmäyksistä mitattua painetta ideaalikaasulakiin ja katso, kuinka nopeuksien histogrammi asettuu käyrälle.

Näin se toimii

Kaasu on joukko molekyylejä, jotka lentävät suoraviivaisesti ja pomppivat seinistä. Jokainen pomppu työntää seinää hieman; miljardit pomput sekunnissa muodostavat tasaisen paineen. Kuumemman kaasun molekyylit ovat nopeampia, joten jokainen pomppu työntää voimakkaammin ja useammin. Pienempi laatikko tekee pompuista tiheämpiä.

Kineettinen kaasuteoria antaa tälle luvut. Molekyylit eivät kaikki liiku samalla nopeudella: niiden nopeudet noudattavat Maxwellin–Boltzmannin jakaumaa, joka antaa tässä tasaisessa laatikossa todennäköisimmän nopeuden √(kT/m), missä k on Boltzmannin vakio, T lämpötila ja m molekyylin massa. Kevyet molekyylit, kuten vety, ovat nopeampia kuin raskaat, kuten hiilidioksidi, samassa lämpötilassa. Ideaalikaasulain mukaan paine kertaa pinta-ala on N·k·T, missä N on molekyylien lukumäärä.

Esimerkiksi 150 typpimolekyyliä lämpötilassa 300 K painavat tämän laatikon seinämiä paineella 414 µN/m. Simulaatio on tasainen kaksiulotteinen laatikko, joten paine on voima pituutta eikä pinta-alaa kohti, molekyylit eivät törmää toisiinsa (ideaalikaasu) ja aika on hidastettu noin kymmenen biljoonan kertaiseksi. Lähde: OpenStax University Physics, osa 2, luku 2.

Esimerkkilasku

Minkä paineen 150 typpimolekyyliä tekevät lämpötilassa 300 K tässä laatikossa?

  1. P = N·k·T / A, laatikon pinta-ala A = 1 500 nm².
  2. Se on 414 µN/m.
  3. Molekyylien neliöllinen keskinopeus on 422 m/s.

414 µN/m, molekyylit liikkuvat noin nopeudella 422 m/s.

Usein kysyttyä

Miksi mitattu paine heiluu?

Paine syntyy äärellisestä määrästä pomppuja lyhyessä ajassa, joten se hajoaa ideaaliarvon ympärillä. Enemmän molekyylejä ja pidempi odotus tasoittavat sitä.

Liikkuvatko kaikki molekyylit samalla nopeudella?

Eivät. Törmäykset levittävät nopeudet Maxwellin–Boltzmannin jakaumaksi: jotkin ovat hitaita, useimmat lähellä huippua ja jotkin nopeita. Lämpötila määrää vain kokonaisasteikon.

Miksi helium ja vety ovat nopeampia kuin typpi?

Samassa lämpötilassa kaikilla kaasuilla on sama keskimääräinen liike-energia, joten kevyempien molekyylien on liikuttava nopeammin kantaakseen saman energian.

Miksi paine on newtoneina metriä kohti?

Laatikko on tasainen, kaksiulotteinen maailma, joten seinät ovat viivoja. Siellä paine on voima pituutta kohti. Oikeassa kolmiulotteisessa laatikossa se olisi voima pinta-alaa kohti, pascaleina.

Onko aika todella noin hidas?

Molekyylit liikkuvat satojen metrien sekuntinopeudella, mutta 50 nanometrin levyisen laatikon ylittää noin 50 pikosekunnissa. Animaatio pyörii noin kymmenen biljoonaa kertaa todellisuutta hitaammin, jotta näet sen.

Lähetä palautetta