Siirry sisältöön

Kuinka paljon on jäljellä radioaktiivisen hajoamisen jälkeen?

Isotoopin jäljellä oleva osuus minkä tahansa ajan jälkeen tai aika tietylle osuudelle (radiohiili-ikä), aktiivisuuden kera.

Laske

g

Jäljellä oleva osuus

29,64 %

Hiili-14 (C-14): ajan 10 000 v kuluttua jäljellä on 29,64 %, eli 1,754 puoliintumisaikaa, joista kukin on 5 700 v.

Keskeiset arvot taulukkona
PuoliintumisajatAikaJäljellä (%)
1 × T½ jälkeen5 700 v50 %
2 × T½ jälkeen11 400 v25 %
3 × T½ jälkeen17 100 v12,5 %
4 × T½ jälkeen22 800 v6,25 %
5 × T½ jälkeen28 500 v3,125 %
Puoliintumisaika
5 700 v
Jäljellä määrästä 1 g
0,2964 g
Aktiivisuus nyt
49,13 GBq
Keskimääräinen elinaika
8 223 v

Isotoopin jäljellä oleva osuus minkä tahansa ajan jälkeen tai aika tietylle osuudelle (radiohiili-ikä), aktiivisuuden kera.

Käyttöohje

  1. Valitse isotooppi tai Muu, jos haluat antaa oman puoliintumisajan.
  2. Nähdäksesi, kuinka paljon on jäljellä, anna kulunut aika. Iän selvittämiseksi vaihda kohtaan Aika ja anna vielä jäljellä oleva osuus, esimerkiksi näytteen hiili-14 verrattuna elävään aineeseen.
  3. Vedä pistettä käyrällä nähdäksesi hajoamisen. Anna alkumassa, niin näet jäljellä olevan massan ja sen aktiivisuuden.

Jäljellä oleva osuus kokonaisten puoliintumisaikojen jälkeen

Kuluneet puoliintumisajatJäljellä
150 %
225 %
312,5 %
53,13 %
100,098 %

Näin se toimii

Radioaktiivinen ydin hajoaa satunnaisena hetkenä, mutta jokaisella isotoopin ytimellä on sama todennäköisyys hajota minä tahansa sekuntina. Kun ytimiä on miljardeja, satunnaisuus tasoittuu sileäksi säännöksi: jokaisen puoliintumisajan aikana puolet vielä jäljellä olevista ytimistä hajoaa. Kahden puoliintumisajan jälkeen jäljellä on neljännes, kolmen jälkeen kahdeksasosa.

Ajan t jälkeen jäljellä oleva osuus on N ÷ N₀ = 2^(−t/T½), missä T½ on puoliintumisaika. Käännettynä t = T½ × log₂(N₀ ÷ N). Hiili-14:n puoliintumisaika on 5 700 vuotta, joten näyte, jossa on jäljellä 25 % hiili-14:stä, on 2 × 5 700 = 11 400 vuotta vanha, ja 10 000 vuoden jälkeen jäljellä on 2^(−10000/5700) = 29,6 %. Aktiivisuus eli hajoamiset sekunnissa on A = λN, kun λ = ln 2 ÷ T½; yksi gramma hiili-14:ää antaa noin 166 miljardia becquerelia.

Todelliset radiohiiliajoitukset vaativat kalibrointia, koska ilman hiili-14-pitoisuus on vaihdellut vuosisatojen aikana, ja hyvin vanhoissa tai hyvin nuorissa näytteissä sitä on liian vähän tai liikaa mitattavaksi. Puoliintumisajat ovat NUBASE2020-arviosta; massoissa moolimassana käytetään massalukua. Lähde: OpenStax University Physics, osa 3, luku 10.3.

Usein kysyttyä

Tarkoittaako massakenttä koko näytettä vai vain isotooppia?

Syötä valitun radioaktiivisen isotoopin massa. Jos näyte sisältää muita aineita, syötä tähän vain isotoopin osuus.

Voinko käyttää puoliintumisajalle tunteja ja kuluneelle ajalle päiviä?

Voit. Valitse yksikkö kunkin arvon vierestä; laskuri muuntaa ajat ennen vertailua.

Sisältääkö tulos radioaktiiviset tytärtuotteet?

Ei. Se seuraa vain valittua emoisotooppia. Hajoamisessa syntyvät radioaktiiviset tuotteet vaativat erillisen hajoamisketjun laskennan.

Voinko käyttää tätä isotooppiseokselle?

Laske kukin isotooppi erikseen sen omalla alkumassalla ja puoliintumisajalla. Seosta ei yleensä voi kuvata yhdellä puoliintumisajalla.

Miksi aktiivisuus puuttuu, kun puoliintumisaika on oma?

Pelkkä puoliintumisaika ei kerro isotoopin moolimassaa. Ilman sitä laskuri ei voi muuttaa grammoja radioaktiivisten ydinten lukumääräksi aktiivisuustulosta varten.

Lähetä palautetta