Irrottaako tämä valo elektroneja metallista?
Fotonin energia suhteessa työfunktioon: elektronien energia ja nopeus, kynnys ja jarrutusjännite. Vedä valoa taajuusakselilla.
Antamasi tiedot pysyvät laitteellasi, kun käytät tätä työkalua. Jaetun linkin avaaminen lähettää osoitteen asetukset sivustolle HowToolbox sivun valmistelua varten.
Nopeimmat elektronit
0,23 eV
Elektronin irrottamiseen metallista Kalsium tarvitaan 2,87 eV, ja jokainen fotoni (400 nm) tuo energiaa 3,10 eV: nopeimmille elektroneille jää 0,23 eV, ne lähtevät nopeudella 284 km/s ja jarruuntuvat jännitteellä 0,23 V.
Keskeiset arvot taulukkona
| Valo | Fotoni | Nopein elektroni |
|---|---|---|
| 451 nm | 2,75 eV | 0,00 eV |
| 400 nm | 3,10 eV | 0,35 eV |
- Fotonin energia
- 3,10 eV
- Työfunktio φ
- 2,75 eV
- Kynnys
- 451 nm (665 THz)
- Jarrutusjännite
- 0,35 V
- Suurin nopeus
- 351 km/s
Fotonin energia suhteessa työfunktioon: elektronien energia ja nopeus, kynnys ja jarrutusjännite. Vedä valoa taajuusakselilla.
Käyttöohje
- Valitse metalli tai Muu, jos haluat antaa oman työfunktion.
- Anna valon aallonpituus (tai vaihda taajuuteen) tai vedä pistettä kaavion taajuusakselilla.
- Katso, irtoaako elektroneja, niiden suurin energia ja nopeus, kynnys sekä niitä pysäyttävä jännite.
Yleisten metallien irrotustyö ja kynnysaallonpituus
| Metalli | Irrotustyö (eV) | Kynnysaallonpituus (nm) |
|---|---|---|
| Cesium | 1,95 | 636 |
| Kalium | 2,29 | 541 |
| Natrium | 2,75 | 451 |
| Kalsium | 2,87 | 432 |
| Sinkki | 3,63 | 342 |
| Alumiini | 4,06 | 305 |
| Hopea | 4,26 | 291 |
| Volframi | 4,32 | 287 |
| Kupari | 4,53 | 274 |
| Rauta | 4,67 | 265 |
| Kulta | 5,10 | 243 |
| Platina | 5,12 | 242 |
Kynnystä pidemmällä aallonpituudella valo ei irrota elektroneja. Tyypillisiä käsikirja-arvoja; ne vaihtelevat hieman pinnan kunnon mukaan.
Näin se toimii
Valo tulee paketteina, joita kutsutaan fotoneiksi, ja kukin fotoni luovuttaa koko energiansa yhdelle elektronille. Elektronin pääsy ulos metallista vaatii vähimmäisenergian, työfunktion φ. Jos fotonin energia on pienempi, mitään ei tapahdu, vaikka valo olisi kuinka kirkasta: kirkkaampi valo tarkoittaa vain useampaa fotonia. Tämä askarrutti fyysikoita, kunnes Einstein selitti sen vuonna 1905.
Taajuuden f fotonin energia on E = hf = hc/λ, missä h = 6,626 × 10⁻³⁴ J·s on Planckin vakio, c valon nopeus ja λ aallonpituus. Nopein elektroni saa jäljelle loput: KE = hf − φ. Elektroneja alkaa irrota kynnystaajuudella f₀ = φ/h, ja vastajännite V₀ = KE/e pysäyttää nopeimmatkin. Violetti valo aallonpituudella 400 nm kantaa energiaa 1240 ÷ 400 = 3,10 eV; natriumista (φ = 2,75 eV) se irrottaa elektroneja, joiden energia on enintään 0,35 eV ja jotka pysäyttää 0,35 V.
Työfunktiot ovat puhtaille metalleille CRC Handbook of Chemistry and Physics -teoksessa ilmoitetut alimmat arvot; oksidin tai lian peittämillä todellisilla pinnoilla ne voivat poiketa muutaman kymmenesosan elektronivolttia. Kaavat noudattavat OpenStaxin University Physics -oppikirjan osaa 3, kohtaa 6.2 (openstax.org).
Lähteet
- NIST: Fundamental Physical Constants (CODATA)Käytetty: vakiot
- OpenStax University Physics, vol. 3, §6.2 Photoelectric EffectKäytetty: kaava
- Wikipedia: Work functionKäytetty: viitetiedot
Usein kysyttyä
Miksi kirkkaampi punainen valo ei irrota elektroneja?
Kukin elektroni absorboi yhden fotonin, ja punaisen fotonin energia (noin 1,9 eV) on pienempi kuin useimpien metallien työfunktio. Kirkkaampi valonsäde sisältää vain lisää fotoneja, joilla on sama liian pieni energia.
Mikä metalli toimii näkyvällä valolla?
Alkalimetallit: cesium (1,95 eV) reagoi noin 636 nm:iin asti eli punaoranssiin valoon ja kalium (2,29 eV) noin 541 nm:iin asti. Siksi cesiumia käytetään valoantureissa ja valomonistinputkissa.
Mikä on jarrutusjännite?
Vastajännite, joka kääntää takaisin nopeimmatkin elektronit, jolloin virta lakkaa. Voltteina se on yhtä suuri kuin nopeimpien elektronien energia elektronivoltteina, ja siten ilmiötä mitataan.
Muuttaako valon voimakkuus mitään?
Se muuttaa sitä, kuinka monta elektronia irtoaa sekunnissa, ei sitä, kuinka nopeasti ne lähtevät. Kunkin elektronin energia riippuu vain valon taajuudesta ja metallista.
Kuka selitti valosähköisen ilmiön?
Albert Einstein vuonna 1905. Hän esitti, että valo tulee energiapaketteina hf. Siitä hän sai fysiikan Nobel-palkinnon vuonna 1921.
Seuraavaksi saatat tarvita
Lisää kategoriasta Fysiikka
- Aallonpituus- ja taajuuslaskuri, yksityinen, toimii laitteellasi
- Aaltojen interferenssi ja huojunta, yksityinen, toimii laitteellasi
- Aikadilataatiolaskuri, yksityinen, toimii laitteellasi
- Desibelilaskuri, yksityinen, toimii laitteellasi
- G-voimalaskuri, yksityinen, toimii laitteellasi
- Heilurin jaksonaikalaskuri, yksityinen, toimii laitteellasi





