Kuinka voimakkaasti jousi vetää takaisin?
Jousivoima, varastoitunut energia ja värähtelyjakso jousivakiosta, venymästä ja massasta. Hooken laki piirtyy heti.
Antamasi tiedot pysyvät laitteellasi, kun käytät tätä työkalua. Jaetun linkin avaaminen lähettää osoitteen asetukset sivustolle HowToolbox sivun valmistelua varten.
Jousivoima
20 N
Kun jousi, jonka jousivakio on 200 N/m, venytetään 10 cm, se vetää takaisin voimalla 20 N ja varastoi energiaa 1 J. Massa värähtelee yhden jakson ajassa 0,314 s.
Keskeiset arvot taulukkona
| Venymä (cm) | Voima (N) | Energia (J) |
|---|---|---|
| 2,5 | 5 | 0,0625 |
| 5 | 10 | 0,25 |
| 7,5 | 15 | 0,563 |
| 10 | 20 | 1 |
- Varastoitunut energia
- 1 J
- Värähtelyn jaksonaika
- 0,314 s (3,18 Hz)
- Suurin nopeus
- 2 m/s
- Venymä pelkästä massasta
- 2,45 cm
Jousivoima, varastoitunut energia ja värähtelyjakso jousivakiosta, venymästä ja massasta. Hooken laki piirtyy heti.
Käyttöohje
- Anna jousivakio newtoneina metriä kohti. Se on usein painettu jouseen tai sen tuoteselosteeseen.
- Anna, kuinka paljon jousta on venytetty tai puristettu, tai vedä pistettä suoraa pitkin.
- Lisää jouseen kiinnitetty massa, niin saat värähtelyn nopeuden. Kokeile jäykempää tai pehmeämpää jousta vetämällä suoran päätä.
Jousi, jonka jäykkyys on 200 N/m
Näin se toimii
Jousi vetää sitä voimakkaammin takaisin, mitä enemmän sitä venytetään, ja suoraan verrannollisesti: kaksinkertainen venymä tuottaa kaksinkertaisen voiman. Tämä on Hooken laki, F = k·x, missä x on venymä lepopituudesta ja k jousivakio eli voima venymämetriä kohti. Jäykän autonjousen k on kymmeniä tuhansia N/m, kynän jousen muutama sata.
Venyttäminen vaatii työtä, ja jousi varastoi sen: energia on voimasuoran alle jäävä pinta-ala eli kolmio, E = ½·k·x². Jousi, jonka k on 200 N/m ja jota venytetään 10 cm, vetää voimalla 200 × 0,1 = 20 N ja varastoi energiaa ½ × 200 × 0,1² = 1 J. Kun siihen kiinnitetään massa m ja se päästetään irti, se värähtelee jaksonajalla T = 2π·√(m ÷ k), joka on sama kaikilla venymillä: 0,5 kg:n massa tuolla jousella värähtelee jaksonajalla 2π × √(0,5 ÷ 200) ≈ 0,31 s.
Todelliset jouset noudattavat Hooken lakia vain kimmorajaansa asti, ja pidemmälle venytettynä ne vääntyvät pysyvästi. Jaksonaika olettaa jousen paljon massaa kevyemmäksi eikä ota vaimennusta huomioon. Kaavat ovat teoksesta OpenStax University Physics, osa 1, luvut 15.1 ja 15.2 (openstax.org).
Lähteet
Usein kysyttyä
Miten jousivakio selvitetään?
Ripusta jouseen tunnettu massa ja mittaa venymä: k = m·g ÷ x. Jos 1 kg:n massa venyttää jousta 5 cm, saadaan 9,81 ÷ 0,05 ≈ 196 N/m.
Mitä eroa on ripustusvenymällä ja värähtelyn amplitudilla?
Ripustusvenymä on massan painon aiheuttama staattinen venymä. Pystyjousen värähtelyssä amplitudi on lisäpoikkeama tuosta ripustustasapainosta, ei kuormittamattomasta pituudesta.
Mitä tapahtuu kahdella jousella?
Rinnakkain kytkettyinä ne toimivat kuin yksi jousi, jonka jousivakio on k₁ + k₂. Peräkkäin kytkettyinä ne ovat pehmeämmät: 1 ÷ k = 1 ÷ k₁ + 1 ÷ k₂.
Pitäisikö puristus syöttää negatiivisena venymänä?
Ei. Syötä poikkeaman positiivinen suuruus. Työkalu ilmoittaa voiman ja varastoituneen energian suuruuden, ei etumerkillistä voiman suuntaa.
Miten syötän jousivakion, joka on annettu yksikössä N/mm?
Kerro se luvulla 1 000, jolloin saat N/m, ennen syöttämistä. Esimerkiksi 2 N/mm on 2 000 N/m.





